Syksy siis saapuu, hitaasti, mutta varmasti. Olen jotenkin levoton. Olen näköjään aina levoton, kun vuodenaika on vaihtumassa. Johtuuko se poikani onnettomuudesta ja samanaikaisesti tulisesti rakastumisesta "kesämieheen"? Entä jos antaisi kaiken mennä omalla painollaan, eikä haraisi vastaan.
Hyvää alkavaa syksyä itse kullekin.
